torstai 29. lokakuuta 2020

Pipo tunnissa

 

Pipo tunnissa. 
Paksu lanka, suuret puikot
ja vähän silmukoita. 
Äkkiäkös se valmistuu. 
Tulipa muhkea ja pehmoisen lämmin. 







Tein Pipon Tuulia Designin ohjeella. (Klik)
Materiaalipaketista löytyi Alice Country-lankojen lisäksi 
tupsuvärkit ja Handmade-merkki. 
Helppo ja nopea työ!


Kävin ulkoiluttamassa pipoa Suurijärven autiotuvalla
pienen sunnuntairetken muodossa.
Tupa löytyy täältä pohjoisesta Keski-Suomesta. 
Laitanpa muutamia tunnelmakuvia tähän pipokuvien jatkoksi.
 






Järven pintaa peitti ohut ensijää. 
Pitkospuut olivat kuurasta liukkaat. 
Rannan heinät loistivat vielä ruskan keltaisena. 
Mitä mainioin retkisää!


Iloa Sinun päivääsi!

❤❤❤


lauantai 24. lokakuuta 2020

Koukuttu pussukka

 

Minusta on tullut tällainen pikatöidentekijä. 
Tekaisen nopeasti pussukan tai tiskirätin  
ja olen tyytyväinen. 

Parilla automatkalla koukkusin pussukan 
ja toisena hetkenä ompelin siihen vuorin vetoketjuineen. 
Syyslomalla napsin muutamat kuvat 
ja tässä se nyt sitten on. 







Tänäänkin taitaa tulla käsityöpäivä. 
Pipo odottaa tupsuaan, 
matto päättelykierrostaan ja
tonttu väriä pintaansa. 
Lampun varjostin odottaa aloittamista. 
Aluksi taidan lähteä kuitenkin aaamulenkille 
ja nauttia kuulakkaasta lokakuun säästä. 


Iloa Sinun viikonloppuusi!


❤❤❤


Käytetyt langat ovat jämiä Dropsin Parisista. 

maanantai 19. lokakuuta 2020

Palapelistä kertotaulupeliksi



Syysloma vaihtui taas työarjeksi.
Mielellään olisin aamulla jatkanut lomaa. 
Etenkin kun puolet lomasta meni sairastaessa
ja tänä aamuna olo tuntui terveeltä ja elinvoimaiselta. 
Ostin omaksi ilokseni työpöydälle kimpun ruusuja 
ja pinkit pallovalot. 
Oppilaatkin ihastuivat niihin. 
Sain hyvän työmoodin päälle. 
Sama into jatkui vielä iltapäivällä kotona. 






Loman aikana poistin eskarilaiseni kaapista 
liian helpot palapelit. 
Pikaisella numeroinnilla muutin 
palapelit kertotaulupeleiksi 
huomiselle matematiikan tunnille. 
Tulipa hyvin kierrätettyä palapelit. 





Eikä edes yhden palan puuttuminen haittaa yhtään. 
Oikeastaan sitä mitä ei voi peittää, 
kannattaa korostaa. 
Eiköhän me näillä opita kertotaulua 
taas pikkusen lisää. 


❤❤❤







 

tiistai 13. lokakuuta 2020

Akalle uusia kamppeita

 
Onhan se mukava välillä ommella itsellekin. 
Hupparia ja joustofroteemekkoa
olikin jo jonkin aikaa tehnyt mieli. 
Nepä siis otin työn alle. 
Tavoitteena oli samalla testata paria uutta kaavaa
kuluneen vuoden aikana tulleista lehdistä.




Joustofrotee, 
tuon retroinen takavuosien hittikangas, 
on ihan paras syksy- ja talvimekon materiaali. 
Pehmeä, paksu ja laskeutuva. 
Kaavaksi nappasin Verson Puodin raglanhihaisen Hittimekon, 
johon lisäsin korkean putkikauluksen. 
Hihoista tuli vajaamittaiset siitä syystä, 
että kangasta oli juurikin vain tuon verran. 
Minusta oikeastaan just sopiva mitta. 
Ai, että miten tulikin minun näköiseni mekko.



Hupparista halusin pitkän, hieman tunikamaisen, 
jota voisin pitää legginssien kanssa. 
Suuresta Käsityöstä löytyi Hupparimekko-kaava, 
jonka helmaan lisäsin löysän kuminauhakiristyksen.
Onko mukavampaa kotoiluvaatetta, 
joka kelpaa mainiosti töihinkin? 





Mekon ja hupparin lisäksi ompelin 
kaksi luottovaatetta lempikankaastani. 
Toisin sanoen ompelin 
tuplaharsosta kaksi alusmekkohulttanaa. 
Olen niin tykästynyt neuletakkien alla käyttämään 
hihatonta alusmekkoa. 
Tuplaharso on hirmuisen miellyttävä materiaali, 
kevyt ja hengittävä. 
Se ei jousta, 
joten siitä on pakko tehdä väljä vaate. 
Se rypistyy helposti, 
mutta se ei haittaa.


Leikkaan aina alusmekot samalla 
Mekkotehtaan Ainosta muokatulla kaavalla. 
Tällä kertaa tein pienen mokan, 
jonka kuitenkin sain käännettyä voitokseni. 
Olin esipessyt kankaat, 
mutta en muistanut, 
että tavallisesti olen silittänytkin ne 
ennen kaavojen piirtämistä ja leikkaamista. 
Tuplaharso "kutistuu" aina pesussa 
ja oikeaa vasta silittämällä. 
Niin tälläkin kertaa.
Sen seurauksena, 
mekoista tuli tavallista leveämmät.
Muutenhan se ei haitannut, 
mutta pääntiet olivat liian suuret, 
aivan liian avarat. 
Huomasin sen jo ennen ompelua, onneksi. 
Eipä muuta kuin ratkaisua keksimään. 



Toiseen tein pääntielle kuminauhakujan. 


Ja toiseen pienet laskokset alavaran kanssa. 



Tulpaharsoihastukseni vuoksi
käytin pienetkin tilkut hyväksi. 
Ompelin kaksi hiusdonitsia ja 
tein nappipompulat. 



Kun sain uudet alusmekot valmiiksi, 
pitihän minun ottaa vaatekaapistani 
muutkin alusmekkoni esille. 
Kuka sanoo, 
että olen kaavoihinkangistunut?
Yhdeksän alusmekkoa samalla kaavalla, 
samasta materiaalista. 
Hurjan ihania värisävyjä!


Kaavoinkangistunut tai ei, 
tänään on ohjelmassa korjausompeluita. 
Se ei ole minun suosikkipuuhaani,
mutta, ah, niin tarpeellista. 



Syysloma. 
Rentoa kotoilua, käsitöitä ja retkeilyä. 
Tyttären kanssa vähän jo joulupuuhien suunnitteluakin. 
Viimeinen auringonkukka kurkottelee korkeuksiin. 
Sumu verhoaa aamulla peltoaukean ja järvenselän. 
Kaunis ruska on lehtinä nurmella.
Muuttolinnut ovat keräytyneet pellolle parviin. 
Ei voi olla aistimatta, 
että syksy on kääntymässä talveksi. 
Tykkäätkö tästä hetkestä?
Minä tykkään. 


❤❤❤


Käytetyt kaavat

Musta mekko: SK 6-7/2020, Verson Puodin Hittimekko
Huppari: SK 4/2020 Huppumekko
Alusmekot: Mekkotehtaan Aino moneen kertaan muokattuna.
Legginssit: Puuhakaspajan Usva
Neuletakki on tehty aiemmin. Sen kaava on Ottbren 2/2015 Melagne Knit.

Kankaat ovat Kimmiltä, Nappinjasta ja Verson puodista.



lauantai 3. lokakuuta 2020

Vaahteranlehtiruusuja ovikranssiin




 Syyskuu vaihtui lokakuuksi. 
Väriloistoinen ruska
leijailee hiljalleen maahan. 
Muutaman värikkään lehden poimin pihamaalta
ja kietaisin ne vanhan kranssipohjan somisteeksi. 
Muita somisteitapa ei sitten tarvittukaan. 
Paitsi tietenkin nauha. 






Vaahteranlehtiruusut ovat tainneet olla
tämän syksyn muotihitti askartelusivustoilla.
Ehkä siksikin niitä oli pakko testata. 
Helppoja ja kauniita!

Toivottavasti kauniit ruskalehdet
pysyvät puissa vielä muutaman päivän. 
Niin kaunis ympäristö on tällä hetkellä. 
Nautitaan väriloistosta.
Onnellisia päiviä Sinulle!

❤❤❤