sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Nipsukukkaro, osasin sen sittenkin!


Minulla on ollut kompastuskivi.
En ole sitä ikinä saanut ylitettyä onnistuneesti, 
vaikka olen monta kertaa sitä yrittänyt. 
Nimittäin nipsukukkaro. 
Monta ohjetta olen tutkinut
ja tarkasti niiden mukaan toiminut. 
Mutta ei, 
kovin kelvollista kehyskukkaroa 
en ole saanut aikaan. 




Mutta nyt se onnistui. 
En oikein itsekään usko, 
että se voi edes olla mahdollista.
Hyvä minä!


 Tai eihän se vielä täydellinen ole, 
mutta täysin käyttökelpoinen. 
Sen suu avautuu ammolleen,
kun aiemmat olivat niin-niin-niin ahtaita. 
Yläreuna pysyy kehyksen sisässä
eikä irtoile niin kuin ennen. 
Ja nipsukin pysyy napakasti kiinni. 


Tein kukkarosta puhelimelle sopivan, 
mutta laturin piuhat sen valtasivat työkassissa
Enää ei johdot ole sikin sokin laukussa. 


Ja miten minä nipsukukkaron 
sitten nyt osasin tehdä?
Todella selkeän ohjeen mukaan. 
Kurkkaapa tänne (Klik).
Sinäkin varmasti onnistut näillä ohjeilla, 
jos et tähän mennessä ole vielä onnistunut. 
Kiitos Punatukalle ohjeesta
ja virtuaalisesti kimppu kauniita tulppaaneja! 


Mukavaa pakkassunnuntaita Jokaiselle!
Raitis keli lähteä hiihtämään, 
mutta jospa se päivemmällä lauhtuisi. 
Pakkasauringon paistetta!


❤❤❤





torstai 3. tammikuuta 2019

Pikku laukuilla uuteen vuoteen




Mietökset menneessä, 
ajatukset tulevassa, 
toiveita ja ennustuksia, 
linjauksia ja suuntaviivoja
uuden vuoden kynnyksellä.

Mitä nappaan mukaan viime vuodesta?
Mihin haluan muutosta?
Miten tästä eteenpäin?



 Kuusi vuotta käsi kädessä,
käsityöt ja blogi. 
Selkeä parivaljakko.
Jatkukoon niin tulevaisuudessakin. 
Koulutyöbloggauksia on toivottu.
Koulu ja opetus ei saa jalansijaa
täällä aiempaa enempää, 
kaikista kauniista toiveista huolimatta.
Blogini on käsitöiden temmellyskenttä
ja luokkahuone on työmaani.  
Blogi on harrastus, 
työ ei. 
Vaikka mukavaa sekin on. 


Viime vuosien aikana olen 
enimmäkseen ommellut, 
suristanut vaatteita
lapsilleni ja itselleni. 
Niitä ompelen edelleenkin, 
mutta varmaan ne yhä harvemmin 
päätyvät tänne blogiin. 
Varsinkaan ne koululaisten vaatteet.
Siihen on kaksi syytä.



Syy yksi:
Mustat perushousut, 
kuosilliset peruspaidat ja  
tarpeeseen ommellut alusvaatteet
eivät ylitä blogimielenkiintoisuuskynnystä.
Ei edes itselläni.
(Ja niitä suurin osa 
ompeluksistani on, 
kun toiveiden mukaan ompelen.)

Syy kaksi:
Esiteiniosasto on harvoin kuvaustuulella. 
Haluan tehdä tätä hommaa kuitenkin hyvällä mielellä, 
en pakottamalla, en edes lahjomalla.
Ja vaatteiden kuvaaminen hengarissa
tai tasolla ei tunnu mielekkäältä. 


Mutta blogia aion päivittää 
ja ompeluksiakin varmasti putkahtelee kuukausittain.
Ja ompelusten lisäksi monenmoista muuta käsityötä.
Suunnitelmia on
ja ideatkin räiskähtelevät
kuin vuodenvaihteen raketit 
tuulessa ja tuiskussa.
Olisipa vain aikaa toteuttaa kaikkea.


Haasteihminen täällä, hei!
Kolmena edellisenä vuonna olen osallistunut 
eri blogien vuoden kestäviin haasteiseen. 
Tänä vuonna en taida tarttua
yhteisiin haasteisiin. 
Ellei sitten löydy niin koukuttavaa haastetta, 
että koukku tarttuu sormeen liian tiukasti. 
(Pst! 
Onko kukaan hoksannut vielä 
mitään mukavaa haastetta?)

Sen sijaan haastan itse itseni. 
Pyrin kokeilemaan mahdollisimman usein 
jotain uutta tekniikkaa, 
uutta kaavaa, 
uutta materiaalia.



Ensimmäinen joulun jälkeinen ompelukseni
on pikkuinen laukku. 
Tein sen uudella kaavalla
ja materiaalinakin käytin
Marimekon tilkkujen lisäksi
 mielenkiintoista tekonahkaa,
uutta materiaalia minulle. 


Samaa materiaalia käytin toisessakin laukussa, 
jonka tein jo ennen joulua. 
Siinä tekniikka ja malli on vanha tuttu. 
Tällä mallilla tein kuluneen vuoden aikana useita pussukoita (Klik). 
Ihanasta Punatukan blogista löytyy vetoketjupusseihin 
todella mahtavat työohjeetkin (Klik). 



Mutta jotain uutta ja
sopivasti kaikkea vanhaa 
on tiedossa Pikku Akan Tilkkuvakassa
alkaneenakin vuonna.
Tyyli ja linja ei muutu.


Toivotaan vuodesta onnellista, 
tervettä, rakkaudentäyteistä
idearikasta ja luovaa!
Sinulle ja minulle, 
meille jokaiselle!

❤❤❤


keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Sinisessä aamuhämärässä arvotaan


Sininen aamuhämärä syleilee tienoota. 
Uutta lunta on hipsinyt eilen mukava määrä.
Tuuli lennättää kevyttä hahtuvaista niskaan.
On tapaninpäivän aamu. 
Ja viimeisen joulukalenteriarvonnan aika. 






Viimeisen tonttupussin voittajaksi 
tämän vuoden joulukalenterissa
onkiutui Isomummo
"Hyvän näköistä pullaa, muutenkin mukava blogi sinulla! 
käsityöideat aina kiinnostavat, 
arvonnassa yllätys parasta. 
jouluterveisin isomummo."
Onneksi olkoon!
Laitahan Isomummo osoitetiedot sähköpostiini,
niin saadaan pussi matkaan. 


❤❤❤❤

On ollut mukava joulun aika. 
Ilo, sopu ja rauha ovat pysyneet huushollissa. 
Tänään uusi lumi kutsuu kotoisille laduille
ensimmäistä kertaa tälle talvelle. 
Parasta vastapainoa tälle herkuttelulle. 
Rauhaisia tapaninajeluja!
Iloa ja onnea!






maanantai 24. joulukuuta 2018

24.12. Joulupuu on rakennettu


Joulukuun 24. päivä, 
jouluaatto. 

"Joulupuu on rakennettu, 
joulu on jo ovella. 
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksille."







Viimeisten työpäivien jälkeen
ommella hurautin jouluisen tilkkutyynyn. 
Sain tähän idean Saijan Pomada-blogista. (Klik)
Ommella huristelin tämän ilman kaavaa
ihan summan mutikassa
rennosti nipottamatta.

Samanlaista rentoa, 
hermojakiristämätöntä joulua 
toivon Sinulle.
Toivon päiviisi onnellisuutta, 
iloa, valoa, lämpöä ja läheisyyttä. 
Tulkoon tästä joulusta ikimuistoinen. 

❤❤❤❤

Pst! 
Eilisessä luukussa on arvonta käynnissä 
tapaninpäivän aamuun saakka. 




sunnuntai 23. joulukuuta 2018

23.12. Neljännen adventin bostonkakku


Joulukuun 23. päivä. 
Neljäs adventtisunnuntai. 
Joulu on ihan tässä ja nyt. 

Sytytin aamulla neljännen kynttilän, 
valitsin sopivan joululevyn
ja istuin värkkäämään
tämän aamun kalenteriluukkua
Tulepa minulle aamukahviseuraksi.



Joulukuun alussa mietitytti, 
saanko kalenteriin luukun jokaisella aamulle. 
Nyt ihmetyttää se, 
miten näppärästi luukut 
valmistuivat ajallaan
kaiken muun työn ja touhun ohessa. 


Ja kalenteriin kurkistelijoiden määrä!
Kyllä minä olen sitä hämmästellyt. 
Teitä on ollut paljon enemmän kuin aiempina vuosina.
On tuntunut tosi hyvälle!
Ja kommentoijat, 
kiitos jokaiselle! 
Tässä netinselausmaailmassa, 
on lämmittävää, 
kun niin moni on jaksanut
pysähtyä kommentoimaan.
Olen ollut aivan otettu siitä,
miten moni on kertonut inspiroituneensa täältä
ja tehneensä lahjan, koristeen 
tai leivonnaisen joulukalenterini innostamana. 
Tämä on minun matkani jouluun 
yhdessä Teidän kanssanne.
Tästä on tullut ihan jouluperinteeni jo. 


Ensimmäisessä luukussa lupasin, 
että kalenterin avulla pääset kurkkaamaan 
jouluvalmisteluihini ja joulunaluspuuhiini. 
Tässä luukussa vilautan eilen leipomaani
neljännen adventin aamukahvipullaa. 
Yritin tehdä sellaisen muodikkaan 
tähtibostonkakun 
(Klik, kurkkaa täältä, 
minkälainen sen olisi pitänyt olla)
mutta ei siitä sellainen 
kaunis, selkeä 
tähti tullutkaan. 
Tuli tuollainen 
mehevä kukkanen. 
Varmuudella kuitenkin maistuu 
meidän pullahiirille, 
kunhan malttavat herätä.



Ulos on hiipinyt ihana sininen hämärä. 
Kauniilta näyttää!
Punaisessa mökissä joulu alkaa olla valmiina. 
Kuusikin on jo nurkassaan, 
mutta koristeet se saa vasta tänään. 
Tänään on luvassa uunin lämmittelyä 
ja ulkoilua kirpsakassa pakkassäässä.
Vähitellen talo rauhoittuu joulun viettoon. 
Nautin tästä kiireettömästä hetkestä.
Nauti Sinäkin!


❤❤❤❤


 Hmmm, 
mutta mikäs tuolla tontun sylissä onkaan?
Vielä yksi tonttupussi. 
Sehän on viimeisen arvonnan aika. 
Eihän se pussi jouluksi voittajalle ehdi, 
eikä tainnut kolmaskaan pussi ehtiä, 
kun vasta loppuviikosta pääsi matkaan,
mutta onhan se joulu ensi vuonnakin. 



Osallistumisaikaa arvontaan on tapaninpäivän aamuun asti. 
Mukaan pääset kommentoimalla tätä postausta. 
Ensimmäiselle voittajalle lähti joulumieltä, 
toiselle käsityötarviketta 
ja kolmannelle yllätys.
Mitä sinä haluaistit pussista löytää?


❤❤❤❤

lauantai 22. joulukuuta 2018

22.12. Piparikuppiherkut


Joulukuun 22. päivä. 
Kaksi yötä jouluaattoon. 
Joko Sinulla on mietittynä
joulun ajan jälkiruoat?
Mitä jos tekisit piparikuppeja?
Meidän ihan ykkössuosikki
joulujälkkäriksi. 

Piparikuppi, 
kermarahkaa
ja marjoja pakasteesta.
Nam!





Piparikupit paistan
muffinssivuokan pohjapuolella. 
Yleensä laitan vuokan päälle
muffinssipaperin, 
jonka päälle sitten laitan piparin.


Viime kerralla tein kuitenkin
ilman muffinssipapereita
ja hyvin onnistui niinkin, 
kun vain muisti piparin irrottaa 
heti paistamisen jälkeen. 


Minä meinaan tänään leipoa lusikkaleipiä 
ja herrasväenleipiä (Klik).
Eilen illalla leivoin kirsikkasuklaakakkuja (Klik).
Sittenpä makeat herkut on tehtykin.
 Herkuttelemisiin!

perjantai 21. joulukuuta 2018

21.12. Heijastava vyölaukku lenkille



Joulukuun 21. päivä. 
Lunta satelee, 
pakkanenkin on nyt kohdillaan, 
-10 astetta. 
Ulkona on pimeää. 
Hämärä ei kunnolla katoa koko päivänä. 

Senpä vuoksi tekaisin itselleni lahjaksi
vyölaukun lenkille heijastinkankaista. 
Siinäpä olisi viime tipan lahjavinkki Sinullekin. 





Meidän perheellämme alkaa tänään joululoma. 
Herkuttelun lisäksi aiotaan ulkoilla paljon. 
Ja erotutaan pimeästä. 
Nautitaan ja rentoudutaan! 

❤❤❤❤

Edellinen heijastinompelus oli nämä pipot. (Klik)
Syksyllä neuloin heijastavat rannekkeet. (Klik)
Vuosi sitten askarreltiin heijastavia emojeita. (Klik)