keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Aina oikein -kantapäät syyssukissa




Ihan mahtavaa, 
että parisen vuotta sitten intouduin taas 
neulomaan ja virkkaamaan. 
Nautin testata uusia helppoja malleja. 
Tämä on taas yksi sellainen.

Ensin varsi, 
sitten jalaterä
ja lopuksi kantapää aina oikein -neuleella. 









Niistäpä tulikin mukavat 
syyssukat
kumppareihin. 
Helpot ja nopeat!



******


Mallin nimi on Aina oikein -kantapäät.
Se löytyy lehdestä
Rakas villasukka
syksyltä 2017.


lauantai 15. syyskuuta 2018

Nelivuotiaan syyssuosikit




Joka syksy on sama ihana 
ompeluharrastajan 
"ongelma":
tarvitsee ommella lapsille uusia,
riittävän pitkähihaisia ja -lahkeisia
housuja ja paitoja. 
Kuopuksen vaatetarvetta päivitin 
jo kesän haasteompeluksissa. 
Nyt ne ovat päässeet testiin ja tositoimiin. 


















Peruspaitoja herkullisilla kuoseilla
Housuihin pientä ilmettä valelitsillä, 
taskuilla ja nyöreillä. 
Ja lippapipo voittaa tavallisen 6-0.
Nelivuotiaan syyssuosikit!


*****


Käytetyt kaavat:

Pitkin peltoa-paita: Dude 4/2016
Autorata ja pesukarhu-paidat: Raide 6/2012
Autot-paita: Bla bla 6/2016
Onni-huppari: Beagle boy 4/2013
Keltaiset ja siniset housut: Free Motion 4/2016
Harmaat housut: Relaxed Fit 1/2014
Pipo: Noshin Lippapipo
Käytetyt kaavat kokoa 104cm. 



lauantai 8. syyskuuta 2018

Trikoomekoissa


Aamuhämärässä
selailin blogiani, 
kommentteja, tekstejä
ja kaiken maailman tilastoja. 
Löytyi tämmönen trikoomekkopostausraakile. 
Mekot on tehty ihan kesän alussa, 
mutta kuvat otettu kesän loppupuolella, 
vähän jo hämärtyvänä iltana. 
Ehkä siksi juttu olikin jäänyt julkaisematta.
Mutta julkaistaan nyt!






Kuvissa on Äiti ja Tyttö, 
minun Ainokainen Neitonen. ❤


Paljon jäi vielä jutturaakileita arkistoon:
tulossa on poikien vaatteita, 
villasukat, 
rannekkeet, 
avainnauhoja, 
helmiä...
Ne ainakin!
Ja oli siellä joulukalenteriinkin kymmenkunta luukkua
jotka ovat edellisinä jouluina jääneet julkaisematta. 
Minkälaisen kalenterinhan sitä avaisi 
kahden ja puolen kuukauden päästä?
Hmmm...




tiistai 4. syyskuuta 2018

Pehmoinen virkattu huivi





Halusin kesäloman lopulla virkata
jonkun älyvapaan huivin. 
Sellaisen, jossa ei tarvi ohjetta tavata.
Sellaisen, jota ei tarvitse koko ajan purkaa. 
Sellaisen, jota tehdessä saa ajatella mitä huvittaa.
Sellaisen, jota virkatessa saa katsella maisemia. 
Sellaisen, joka syntyy omasta päästä. 



Virkkasin sitä heinä-elokuussa
vähän joka välissä,
kylässä ja kotona, 
autossa ja veneessä, 
rannalla ja puistossa.


Silmukan silloin, 
toisen tällöin. 
Joskus pitemmästi, 
joskus lyhyemmästi. 
Ja aina tiesin, 
miten se jatkuu. 


Verkkoa virkkasin 
seitsemän silmukan pätkissä. 
Sen verran osasin virkata ihan ajattelematta. 
Tai vaikka laskin 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7,
silti pystyin olemaan läsnä siellä, 
missä kulloinkin olin. 


Laitaan virkkasin piparireunuksen. 
Piilosilmukka, kiinteä silmukka, kolme pylvästä, 
kiinteä silmukka, piilosilmukka. 


Sain sen sopivasti valmiiksi elokuun loppupuolella. 
Juuri kun aamusella alkoi olla koleampaa.
Juuri kun kaula tarvitsi jotain lämmikettä.


Huivia innostuin kuvailemaan sunnuntaina saaressa. 
Ei olisi uskonut, 
että oli syyskuun toinen. 
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, 
järvi oli ihan tyven
ja lämpömittari lähellä kahtakymmentäviittä.


Huivin mutkasta varisi vielä meren rannan hiekkaa. 
Tulipa mukava muisto loman viimeisestä reissusta. 
Tämä huivi vie ajatukset myös Siskoni luokse, 
joka antoi nämä hempeät langat minulle 
vuoden alussa synttärilahjaksi. 
Otin tavoitteeksi, 
että neulon tai virkkaan nämä
tämän vuoden puolella. 
Pääsin tavoitteeseeni. 


*****

Lanka on suloisen pehmeää cotton-cashmerea. 
Concept by Katia. 

*****

Osallistun tällä huivilla 
Mehukekkerit-blogin Kässävuoden asuste-elokuuhun
(pikkusen myöhässä). 





lauantai 1. syyskuuta 2018

Vaatteita koulutytön tyyliin



Harmaa on ykkönen, 
musta ja valkoinen seuraavat kintereillä. 
Koulutytön vaatteiden värikartta on niukahko. 
Eipä sillä, 
ne miellyttävät omaakin silmääni. 
Ompelin Hänelle hihattoman topin, 
hihallisen frillapaidan
ja hupparin. 









Paras palkinto itselleni on se, 
että vaatteet pääsevät käyttöön
ja näkee niiden olevan mieluisia.
Ihan yhtä hyvin en onnistunut
Esikoiseni vaatteiden ompelussa, 
mutta siitä toisella kertaa. 😃

Tänään paininjalan alle pääsee Neidon syystakki. 
Malli on vielä etsinnässä, 
mutta eiköhän sekin löydy lehtiä selaamalla.
Väri ja kuosi ovat kuitenkin selvillä:
harmaita lankoja ei tarvitse vaihtaa koneesta. 


*****

Käytetyt kaavat:
Huppari: Kahden-kaava, Mekkotehdas Koulutyttöjen tyyliin, 146cm.
Toppi: Watermelon, Ottobre 3/2013, 146cm
Paita: Little Lux, Ottobre 4/2018, 146cm.




torstai 23. elokuuta 2018

Luottovaate - neuletakki ommellen


Luottovaate. 
Sen voi vetäistä aina päälle
Sille löytyy kaapista sopivia vaatepareja. 
Sen kanssa on tuttu, turvallinen ja kodikas olo. 
Sellaisen ompelin itselleni, 
sattumalta. 
Sen tietää heti ensisovituksesta, 
että nyt on sellainen kyseessä. 






Tänäänkin neuletakki
pääsee käyttöön, 
neljättä päivää peräkkäin. 
Selvästi siis luottovaate,
mieluinen. 

Onnellista elokuun päivää 
just Sinulle!
Täällä satelee vettä. 
Suloinen ropina!


***** 

Melange Knit-kaava löytyy Ottobresta 2/2015.
Helppo ja nopea!


lauantai 18. elokuuta 2018

Ötökkä



Ötököitä on monenlaisia. 
Mustia ja pieniä, 
lähes huomaamattomia.
Kirjavia ja vähän suurempia, 
mielenkiintoisia tutkittavia.
Jotkut ovat iljettäviä ja pelottaviakin.

Ja sitten on tällaisia tosi isoja, 
pehmeitä ja pirteitä,
mukavia rutisteltavia,
iloisen kiliseviä.





Teki mieli ommella ötökkä, 
huvikseen. 
Ehkä tämä menee joskus 
Jollekulle Pienelle vauvalahjaksi,
sillä tällä on helistin masussa
ja mukavia tarttumisnauhoja jalkoina.