maanantai 27. marraskuuta 2017

Mekko kuin räsymatto



Mikä sinusta on tosi suomalaista?
Minusta räsymatot ja ruisleipä. 
Lieneekö ne kumpikaan suomalaisia keksintöjä, 
mutta kotoisia ne ainakin ovat. 

Tuoreesta ruisleivästä, 
sellaisesta omassa uunissa paistetusta,
olen tässä haaveillut monena päivänä.
Varsinkin kun ulkona on ollut pakkasta
 ja leivinuunia on lämmitetty. 
Vielä juurisaavi odottaa varastossa, 
mutta ehkä ihan lähipäivinä se pääsee
tositoimiin. 
 Niin toivon. 

Räsymattoja meillä on melkein joka huoneessa. 
Sellaisia vanhoja, perinteisiä,
pehmeäksitallattuja. 
Monivärisiä.
Ihania!

Ja on meillä tällainen melko uusikin, 
Siskoni kutoma. 
Ammattilaisen tekemä.
Se on ihan taidetta!



Sitten hoksasin tämän. 
Kangas kuin räsymatto.
Ihanan sininen, 
kuin mustikoita vieri vieressä. 
Siitä tein itselleni mekon.




Ompelin sen kuluneella viikolla. 
Tykkään siitä paljon. 



Väri on hyvä. 
Kuosi on hyvä. 
Kangas on hyvä. 




Pehmeä.
Joustava. 
Tuntuu hyvälle. 
Sellainen minusta ihmisenkin pitäisi olla. 
Ainakin mieleltään. 


Hihansuihin laitoin pikkuiset tampit
ja isot napinmollukat, 
kuin mehevät mustikat sammalmättäällä
tai suuret vesipisarat kesäsateessa. 

Tuli semmonen mukava käyttömekko. 
Ja saatan minä sillä koulun itsenäisyysjuhlatkin juhlia. 
Vai voiko sitä juhlia räsymattomekko päällä?


*****

Aioin osallistua tällä mekolla 
Kangaskorjaamolla-blogin marraskuun haasteeseen (Klik), 
mutta enhän minä voi,
kun siinä olisi pitänytkin kuvata sitä, 
mistä Suomi tunnetaan maailmalla. 
Minä olin jotenkin sisäistänyt kuukauden haasteen niin, 
että mikä tuntuu suomalaiselle.
Että minkä suomalainen kokee suomalaiseksi.
Että mikä on tosi suomalaista. 
Ajatusvirhe.
Muistierhe.
Ei auta selitellä. 
Marraskuun haaste jää nyt suorittamatta.


Jääräpäinenkin suomalainen on. 
Ja selittelevä. 
Just niin. 
Tuosta jälkimmäisestä maailmalla tunnetaan 
ainakin suomalaiset urheilijat,
kun ei suksi luista 
tai keppi lennä. 



******

Kaavana mekossa on Mekkotehtaan Aino, 
kaulus muokattuna. 
Kangas on Verson Puodin Nurinkurin. 




8 kommenttia:

  1. Ruisleivän ja räsymatot minäkin miellän perisuomalaisiksi jutuiksi <3 Voi, että miten kauniilta tuo siskosi tekemä räsymatto nayttää, vaikka pienen palan siitä vaan näenkin. Ihanan räsymattomekon olet tehnyt. Kyllä minusta tuo päällä kehtaa suomea juhlia. On niin sopivan sininenkin.

    VastaaPoista
  2. Tämä rento ja hyvänmielen käsityöhaaste, hyppää mukaan vaan omalla sovelluksellasi. Ihan hyvin voi ajatella niin päinkin, että Suomi tunnetaan maailmalla räsymatoista ja ruisleivästä. Olipa kiva teksti lukea. Mekko näyttää oikein onnistuneelta, niin kuin itsekin mainitsit.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanaa tuo mekkokangas ja koko mekko!

    VastaaPoista
  4. Onpa ihana mekko, kauluksesta tykkään hirveästi! Olispas ollut kiva vähän nähdä tuota mattoa enempikin :). Tässä juuri kovasti olen yrittänyt opetella kangaspuu -sanastoa, mutta melkoista hepreaa se on 😃. Loimikin odottas koululla puihin laittamista 😊

    VastaaPoista
  5. Samaa mieltä, kaikki tässä mekossa on hyvää. Mekko sopii kuin nenä päähän itsenäisyysjuhlaan :))

    VastaaPoista
  6. Oi miten nätti mekko, malli istuu sinulle tosi kauniisti<3 Saman tyylistä mekkoa olen katsellut ottobren kuvastosta, vaan milloin ehtisi sellaisen ommella:D

    VastaaPoista