maanantai 13. marraskuuta 2017

Metristä merinoa


Merinovillaneulos, 
pehmeää ja lämmintä. 
Ostin sitä metrin kokeeksi
jo viime talvena. 
Jäi ompelematta. 
Nyt tuli sille tarvetta, 
kun entinen villahaalari
ei mahtunut enää 
Taaperon päälle.
Olihan entinen palvellutkin 
jo kolme talvea. (Klik)


Muulla ei ollut Taaperolle väliä, 
mutta kaivinkone piti haalarissa olla. 
Pikkusen alhaallahan tuo kaivaa, 
mutta kaivinkoneethan voivat kaivella siellä,
missä on kaivamiselle tarvetta. 😊


Haalarin jälkeen metristä merinoa 
jäi monenmoisia soiroja ja suikaleita.
Yksi niistä pääsi itselleni pannaksi. 
Nutturoiden ja ponnareiden kanssa
panta on niin paljon käytännöllisempi kuin 
minkäänlainen hattu tai pipo. 


 Pari viikkoa ehdin käyttää pantaa, kun hoksasin, 
että tästä materiaalistahan voisi ommella Sisko-myssynkin. 
Niitä kun olin ajatellut keräykseen ompelevani. 
Muistatko vielä Sisko-myssyhaasteen? (Klik)
Vieläkin siihen voi osallistua. 
Tulepa mukaan!


Vahingossa leikkasin myssyosan kahtia.
Siihen tuli nyt tuommonen ylimääräinen sauma. 
Ei haitanne käyttöä, 
eikä juuri silmääkään. 


Kolme muuta myssyä sitten ompelin trikoosta. 
Silmäniloksi Tyttäreni silitteli niihin kimaltavia strasseja. 
Lahjaksi toiselle, tuntemattomalle lähimmäiselle. 

Vielä on merinometristä rippeitä jäljellä. 
Ajattelin käyttää sen Taaperon talvilakkiin. 
Mitä kaavaa suosittelisit? 
Voi olla kypärälakki tai muunlainen. 



13 kommenttia:

  1. Tulipas kaikkea ihanaa <3 Kivan väristäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olin ostanut tämän kankaan omaa neuletakkiani varten, kun värikin oli niin sopiva, mutta sitten KOlmivuotias tarvitsi enemmän haalaria, niin neuletakki saa nyt sitten odotella. :)

      Poista
  2. Kaunis väri! Tuollainen olisi kiva oloasu itsellekkin, ihanan pehmeä ja lämmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Merinovilla on kyllä niii-iin ihanan pehmeää. :)

      Poista
  3. Kaunis sävy tuossa merinovillassa ja ihania ompeluksia siitä syntynyt. Jotenkin hirvittävän suloinen tuo sinun pieni kaivurimiehesi. Aina kun luen hänestä täällä, sydänalassa läikähtää lämpimästi. Hellyyttävä hän on toiveineen ja sanomisineen. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaaru! Hän oikeastikin niin suloinen ja rakas. <3

      Poista
  4. Onpa hyvin mitoitettu villahaalari ollut, kun on sopinut kolme talvea. Merinovilla onkin kyllä joustavaa, että antaa senkin puolesta kasvunvaraa. Kiva juju tuo kaivuri uudessa haalarissa. Tulisipa nyt talvi ja pulkkakelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, tein siihen Puolivuotiaalle niin paljon kasvunvaraa, että pystyi vetämään hihat ja lahkeet tumpuiksi. Pieni poika on kasvanut hitaasti, mutta en itsekään oikein uskonut, että 68-senttinen olisi mahtunut vielä 92-senttiselle. Toki siinä matkalla vaippakin jäi pois, joka vie haalarista aika ison tilan. :)

      Poista
  5. Tehokkaasti käytetty metri ja kivoja ompeluksia. :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä metristä riittää monenmoiseen! :) Ihanan sävyinen turkoosi, kivoja ompeluksia..

    VastaaPoista
  7. Ihania ompeluksia! Nuo strassit sopivat uskomattoman hyvin noihin pipoihin :)

    VastaaPoista