perjantai 7. elokuuta 2015

Blogini tarina



Minä olen nettimaailman myöhäisherännyt.
Kaikki olivat jo facebookissa, 
kun minä vasta harkitsin. 
Mesevaiheeseen en edes ehtinyt.
Satunnaisella selailukerralla löysin blogimaailman.
Käsitöitä, ideoita, inspiraatiota!
Ihastuin!
Koukkuunnuin!

Kului muutama vuosi.
Päivä päivältä se kiehtoi enemmän.
Oma blogi.
Niin kutkuttava ajatus.
Suunnittelin sitä hiihtolenkeillä,
työmatkoilla, kauppareissuilla.
Ajatus ei jättänyt rauhaan. 


  "Blogi - sellaisen minä haluan.
                         Sinne minä laitan kuvia 
                         omista ompeluksista, 
                         kivoista käsitöistä, 
                         sievistä sisustusjutuista. 
                         Pidän kuin päiväkirjaa
                         - kirjoitan silloin, kun muistan, 
                         välillä unohdan pitkäksi aikaa,
                         ja sitten taas joskus kirjoitan joka päivä. "
                                     (Pikku Akan ajatus blogin pitämisestä 7.4.2013)




 Punaisen Mökin Pikku Akka ja Tilkkuvakka.
Halusin korostaa mökissä asumista ja tilkkuilua.
Ei sellaista perinteistä tilkkuilua,
vaan sellaista omanlaista.
Sellaista että tilkkuja on monta korillista,
suurempia ja pienempiä
ja niistä syntyy aina silloin tällöin jotain.
Tai sitten ei synny.
Ja joskus niitä vain ihastellaan.
Niitä tilkkuja. 

Innostus oli suuri, 
mutta vielä suurempi oli hirvitys.
Jos näkyy vinot saumat...
Jos näkyy aloittelijamaisuus...
Jos tekstit ovat lapsellisia...
Jos joku sanoo, että olen kopioinut hänen ideansa...
Jos...
Niitä josseja oli paljon. 
Piste jossittelulle.
Päätin, että teen omannäköistä,
pikkuakkamaista. 
Sanokoot muut, 
mitä haluavat.

Ja olettehan te sanoneetkin.
Usein kaikkea ihanaa ja kannustavaa.
Ensin tein tätä ihan vain itselleni.
Vähän kuin päiväkirja:
Siellä kaikki on tallessa.
Sinne ei kukaan kurki.
Nykyään vastavuoroisuus on parasta.
Ihan mahtavaa,
kun joku kommentoi. 
Vaikka vain yhdellä sanalla.
Kommentti se on sekin. 
Arvokas ja tärkeä.

Vuosi sitten lyhensin nimen 
Pikku Akan Tilkkuvakaksi.
Paljon kotoisampi nimi. 
Tykkään.

Mitä sitten olen tehnyt ja julkaisut?



.... ommellut paljon perusvaatetta lapsille...


.... pienellä jujulla tai ilman....



.... hienompia vaatteita juhlahetkiin,
usein kierrätyshengessä...



.... takkeja farkusta...



... ja sametista...



.... jumpsuitteja marinaadikankaista....



.... ja retrokuoseista...



.... roolivaatteita leppäkertusta leijonaan...



... tuunannut nukenvaunuja....


.... hurruutellut kasseja ja pussukoita...



.... penaaleita ja pehmoja....


.... valmistanut Alli Afrikannorsuja arvontaan ja hyväntekeväisyyteen...



... nuppupeittoja sairaalaan...


... tikannut tilkkupeittoja pienessä koossa...


... ja muistojen peiton vanhoista lempivaatteista...


.... värkännyt teko-ohjeita kangaspitsaan ja moneen muuhun...


.... pitänyt joulukalenteria....


.... ja tunnelmoinut tonttuperheen kanssa...


... keväällä piilottanut munat pussiin...


.... leikellyt ja taitellut tilkkuja...


... leikannut matonkudetta jämätilkuista ja ommellut matoksi....


.... kaivanut lankakorista pikku kerät ja virkannut napsumaton...


.... ja paljon paljon muuta.



Kaikelle tekemiselleni on omaleimaista
kierrättäminen ja keksiminen
värikkyys ja leikillisyys.


Ahdistun paljosta sanahelinästä.
Rakastan kuvia.
Sama tyyli Punaisessa Mökissä jatkuu.



*****

Sain tämän haasteen Helmoja ja hepeneitä -blogin Kristalta. 
Kiitos, Krista!
En laita haastetta nyt eteenpäin,
kun viime viikolla haastoin jo 11 blogia kysymysteni kanssa.

28 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea tämä sinun tarinasi, varsinkaan kun en ole alusta saakka ollut mukana ja vielä tähän sinun tuttuun tyyliin ;) Kuvissa oli minulle monta tuttua juttua mutta myös aivan uusia, Melkoinen kokoelma sinullakin täällä toinen toistaan erilaisempia juttuja, upea ideapankki niin itselle kuin meille muillekin :) Kiitos blogisi lämpöisestä ja kotoisasta tunnelmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista, haasteesta! Tulikin pengottua blogi ihan alkujuurilta tähän päivään. Monta juttua olin jo itsekin unohtanut. Alkupään jutut vähän nolottivatkin. "Siis onko nämä muka mun juttuja?" :D Kuvien ottamisessa ja pienimuotoisessa käsittelyssä olen kyllä pikkusen kehittynytkin. Vielä kun pääsisin jollekin järkkärikurssille, niin oppisin senkin kameran käytöstä, kun se odottaa vielä tuolla kaapissa minua. Tekstityyli näyttää pysyneen suurinpiirtein samanlaisena. Välillä vähän asiallisempaa, välillä jotain muuta. :D

      Poista
  2. Mahtava haaste ja kiva lukea blogisi historiaa :) Ihailen niitä,jotka osaa ommella ja tuunata,sitä taitoa ei mulle oo annettu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, suvi! Minä luulen,e ttä sinäkin osaisit, jos innostuisit. Innostumisella pärjää pitkälle. :)

      Poista
  3. Kyllä olet tehnyt blogisi aikana monenlaista. Onhan tämä huippu paikka tallentaa omia töitä ja samalla iloa voi jaata muidenkin kanssa. Sinulla on kodikas ja lämminhenkinen blogi ja olet kyllä niin idearikas ja erilaisia juttuja kokeileva bloggaaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kanneli, kaikista kauniista sanoistasi! Minäkin tykkään blogin päiväkirjamaisuudesta.
      Olisi kiva kokeilla vielä useammanlaista käsityön saralla, mutta aika.... niin, sinä tiedät.... se on rajallinen.

      Poista
  4. Paljon oletkin tehnyt ja monenlaista kivaa!!!

    VastaaPoista
  5. Mukavaa oli lukea tarinasi, tämä on ihana hyvän mielen blogi, aivan omanlaisensa! :) Monta tuttua kuvaa, mutta monta sellaistakin jota en ole ennen nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Manda! Kun pengoin vanhoja postauksia, hoksasin, että suurin osa siellä oli sellaisia perusvaatteita. Viimeisen vuoden aikana on tullut kokeiltua vähän muutakin. :)

      Poista
  6. Mukavaa, että sinäkin olet täällä. Minulla oman blogini tarina on vielä päässäni kiintolevyllä ja toivon sen tulostuvan piakkoin blogiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, pikkupippuri! Innolla odotan sinun tarinaasi. Jostain syystä hymyilyttää jo nyt. :)

      Poista
  7. Kiitos blogin tarinasta. Meillä onkin melkein yhtä vanhat blogit, mutta en minäkään ole seurannut sinua alusta asti, tuli paljon uutta tässä. Ihana norsu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Oiva! Minulla oli joku aika sitten tuollainen norsuvillitys. Ompelin vuoden aikana lahjaksi yli 20 norsua. Norsun kaava on vanhasta pehmoeläinkirjasta. :)

      Poista
  8. Kaikkea kivaa ja todellakin omanlaista! Hieno kuvakatsaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Saija! :) Tarkoitukseni oli laittaa kuviin linkitkin, mutta sitten en enää kerta kaikkiaan jaksanut.

      Poista
  9. Tuoreena blogiemäntänä tunnistan tunteet ja jossittelut joilla kuvailet blogin aloitusta. Mahtavan monipuolisesti olet erilaisia käden taitoja harjoittanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Vintagentti! Minunpas pitääkin lähteä kurkkaamaan, miltä uusi blogisi näyttää. :)

      Poista
  10. Ihania töitä ja kiva tarina. Niin totta joka sana. Täytyy tulla toistekin vierailulle. Seuraavaa postausta odottaen.

    VastaaPoista
  11. Olipa mukava lukea blogisi tarina. Samansuunteisia mietteitä minäkin päässä pyörittelin kun blogia perustin. Onneksi uskaltauduit mukaan, oikea aarre olet käsitöinesi ja teksteinesi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos sanoistasi, Oman näköinen! :)

      Poista
  12. Olipa ihana lukea sinun blogitaipaleesta. Se on ollut iloisen kirjava ja olet ollut varsin tuottelias monella tapaa. Ja idearikas ja kokeileva. Sinun blogisi on ensimmäisiä joihin olen juurtunut tähän maailmaan tullessani. Ihana, että aikoinasi astuit sen yhden kynnyksen yli ja tulit rikastuttamaan meidänkin elämää näillä kotoisilla jutuillasi.
    Kaikkea hyvää tulevaan syksyyn ja luovuuden lempeitä tuulia Sinulle, Pikku Akka. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Kaisu, onpa kiva kuulla! Sinä taisit putkahtaa tänne minun blogiini joskus viime syksynä vai muistanko väärin? Mistähän tänne löysit? :)
      Ihanaista syksyä Sinullekin! <3

      Poista
  13. Pikku Akan blogiin on aina niin kiva tulla. Sinun taitosi luovana käsillä tekijänä nousevat täällä esille ja inspiroivat, ihanuus sentään! Minä niin tykkään sinun tavasta esittää asiat, persoonallisuus ja kirjoitustapasi koukuttavat. Onneksi löysin sinut ja blogisi (ehkä Kannelin blogista?). Jossittelut ovat tuttuja täälläkin, mitenkähän sitä osaisi olla ettei koskaan sitä sanaa käyttäisi. Kiitos sinulle monista ideoista, pupupussit teinkin ohjeellasi ja tuo kukko-idea täytyy ensi pääsiäisenä muistaa :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna Mi! Olipa ihanan lämmittävät sanat, niin kuin aina muulloinkin. :) Toiveissa on, että alkaneen kotivuoden aikana ehtisin ja saisin aikaan enemmänkin kaikkea tuollaista pientä, niin kuin nuo pupupussit. Työaikana ei ole ehtinyt juuri muuta kuin perusvaatteita ommella.

      Poista
  14. Aivan upeita käsitöitä olet tehnyt! Tosi mukava, kun laitat niitä esille tänne blogiin :)

    VastaaPoista