lauantai 24. tammikuuta 2015

Karhuja paidoissa



Pikku Akka tutussa puuhassa,
selaamassa kangasputiikkien nettisivuja.
Koulupoika katsoo vieressä.
"Tillaappa tommosta karhukangasta, 
 ja vaikka tuota kettuaki."

Kankaat tulevat, 
jäävät odottamaan vuoroaan.
Kankaat eivät sytytä.
Ne ovat liian täynnä kuvia.
Kangas on pehmeää,
mutta liian lirua. 

"Äiti, aijokko nää millonkaan ommella niitä karhuja?
Oikiastaan mun kaikki(!) paijat on mulle
ihan liian lyhhyitä hihhoista."

"Ja tee niihin semmoset hihat, 
että ne on tiukat ranteesta, 
ettei ne aina nouse kainaloon."

Nyt on isojen poikien paitojen vuoro.










Vekaravelikin sai karhupaitansa.
Hyvä lyödä karhunpainia.
Mur mur!



*****

Koulupojan paidan kaavapohjana Rascal 128cm Ob 4/2013.
Vekaran paidan kaavanaRaide 116cm Ob 6/1012.
Molempiin paitoihin laitettu hihansuuresorit, poikien toivomuksesta.




12 kommenttia:

  1. Olipas hyvä kangasvalinta lapsella. Haastoi äidin ja sai ideoida itsekin. Niin tulee niitä mieluisia käyttövaatteita.
    Ihailen , että ompelet itse noita vaatteita. On kuviasi katselessa tullut mieleen omat ompeluvuodet. Silloin oli meijänkin veljeksillä samaa kuosia ja kotikutoista yllä. Se oli itselle ns.henkireikä ja taloudellisestikin hyvä juttu.
    Luovuuden puuskia sinulle sinne kankaiden keskelle. Jään odottelemaan kuka nyt on vuorossa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisu, muisteloista! :) Minä harvoin ompelen pojille samasta kankaasta, mutta nyt halusivat molemmat karhupaidan. Toisaalta hyvä, että sain kulutettua lähes koko kankaan. Tänään toivottavasti valmistuu Onniliinille kasa bodyja ja housuja. Se on sitten ajan kysymys, milloin saan ne kuvattua lapsen päällä, kun hän ei tykkää yhtään pukemisesta ja riisumisesta. Paitsi riisumisesta, jos tietää, että on pääsemässä kylpyyn. :D Nykyäänhän ompelu ei ole taloudellisesti kannattavaa, kun kankaat ovat kalliita ja lasten vaatteita saa niin halvalla ketjuliikkeistä ja kirppiksiltä lähes ilmaiseksi. Mutta hyvä henkireikä se on edelleen. On niin nautinto saada käsillään jotain aikaan. Tänään bodyjen ja housujen lisäksi on kohoamassa ruisleipätaikina. Ihana tuoksu! :)

      Poista
  2. Veljekset kuin ilvekset, luontoihmiset voivat tosiaan nyt telmiä ja karhuina painia. Sellainen ompeleva äiti on huippu kiva, joka ottaa huomioon lasten omia toiveita. Täällä Rusetiinakin harjoittelee sillä saralla. Paininjalan alta valmistui juuri muffinssi- ja Taalanmaan heppa paita. Kumpaakaan kangasta en olisi itse valinnut. Mutta kylläpä kannatti, kun oli tyttö niin tyytyväinen niiden valmistuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rusetiina! Se on parempi kuunnella lapsia, jos meinaa tehdä sellaisia vaatteita, joita sitten käytetäänkin. Poikia on kyllä nykyään vaikeat kuvata, kun eivät meinaa hetkeäkään olla asiallisesti. Saati sitten paikoillaan. :D

      Poista
  3. Toiveeni toteutuikin pikavauhtia (edelliseen kommenttiini viitaten :)). Ihana karhuperhe tuossa kuosissa ja sopii mitä mainioimmin nuorille miehenaluille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Krista! Pienimmänkin miehen vaatteet ovat valmiina, kun vain saisin ne vielä kuvattua. Kuvauskelit on vaan nyt niin hämärät, että kuvaaminen salaman kanssa ei innosta. Mökin Ukon vaate on vasta suunnitteluasteella. :)

      Poista
  4. Tämä printtikuva on todella hieno. Varmasti niin pojan makuun. Ihana kun lapset osaavat antaa toiveita vaatteiden suhteen:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kanneli!
      Minä itse en oikein ole lämmennyt näille printtikuvakankaille, mutta lapset tykkäävät näistä valtavasti. :) Ihanan pehmeitä nämä kyllä ovat.

      Poista
  5. Ihanat veljekset karhupaidoissaan sulattavat sydämen! Lasten toiveita on aina mukava toteuttaa, ilo valmiista toiveiden vaatteesta on paras kiitos.

    VastaaPoista
  6. Voin kuvitella, että teijän pojat tykkää näistä paidoista :)! Hienoja ne on minustakin :). T.Päivi-sisko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päivi! Luontoihmisiä, metsänpoikia....:)

      Poista