torstai 14. helmikuuta 2019

Kettukortteja - Hyvää ystävänpäivää!


Tänään on ystävänpäivä. 
Joku sanoo, 
että se on kaupallinen. 
Että se on turha. 
Että ystävänpäivän täytyy olla joka päivä, 
eikä vain kerran vuodessa. 

Minä tykkään ystävänpäivästä. 
Aloitan aamun perinteisesti sillä, että katan
 lapsilleni pöytään herkkuaamupalan. 
Tulee koko porukalle hyvä tuuli heti aamusta, 
eikä kukaan viitsii känkkäröidä. 

Kortteja lähetin muutamia. 
Tänä vuonna erityisesti muistan heitä, 
jotka olen saanut lähelleni aikuisiällä,
heitä, jotka ovat olleet elämässäni "aina"
ja heitä, jotka ovat kohdanneet surun.
Muutaman kortin tein ompelemalla. 
Käytin korkkikangasta, huopaa ja kartonkia.
Idean ketun malliin löysin Pinterestistä. 







Toivon Sinulle ihanaa torstaita
ja hyvää ystävänpäivää!
Ollaan ystäviä toisillemme!

❤❤❤



sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Tuplasydämiä ystävälle


Ystävä on hän, 
jonka kanssa voin tuplata ilot
ja puolittaa surut. 
Ystävä on hän, 
jonka kanssa on hyvä olla.

Muutama viikko sitten saimme
punaiseen mökkiin ikiystäviä, 
kun omia sukulaisiani tuli vieraaksemme. 
Tyttären kanssa leivoimme tuplasydämiä
yhteiseen kahvihetkeemme. 



Näitä voisi leipoa vaikka ystävänpäiväksi uuden satsin. 
Olivat rapean herkullisia. 
Onnellista ystävänpäiväviikkoa!
Ollaan ystäviä toisillemme!

❤❤❤


Haluatko sinäkin leipoa näitä?
Tässäpä ohje.

Tarvitset:
1 annospussi pikamaitokahvijauhetta 
(meillä oli Nescafe original 3 in1)
1,5tl kuumaa vettä
225g pehmeää voita
140g sokeria
munankeltuainen
250g jauhoja
suolaa
1tl vaniljasokeria
3rkl kaakaojauhetta

1. Sekoita voi ja sokeri. 
2. Lisää munankeltuainen. 
3. Jaa seos kahteen kuppiin. 
4. Vatkaa toiseen kuppiin kahvitahna.
(Sekoita siis vesitilkka ja kahvijauhe ensin.)
5. Sekoita kahvitaikinaseokseen 140g jauhoja ja
hyppysellinen suolaa.
6. Sekoita toisessa kupissa voi-sokeri-muna-seokseen 
loput jauhot, vaniljasokeri, kaakaojauhe ja hyppysellinen suolaa. 
7. Tee molemmista taikinoista pallot, 
jotka laitat jääkaappiin noin tunniksi. 
8. Kauli taikina ja painele siitä sydämiä, 
isoja ja pieniä. 
9. Asettele ruskea pikkusydän isomman vaalean sydämen keskelle 
ja päinvastoin. 
10. Paista 190 asteessa 10-15 minuuttia. 





keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Pitempi hiihtotakki


Hiihtämisestä innostun joka vuosi. 
Tänä vuonna olen ollut erityisen innoissani, 
kun latu lähtee ihan porraspielestä. 
Lähtemisen kynnys on matalalla. 
Pakkanenkaan ei ole ollut esteenä, 
hidasteena kylläkin.

Kovimmilla pakkasilla olen hiihtänyt talvitakki päällä. 
Leudommilla keleillä softshellisellä hiihtotakilla. 
Se on hyvä, mutta siinä on yksi vika. 
Se yltää vain puoleen peppuun
ja sen kanssa ei juurikaan voi 
kerrospukeutua. 
Eli sillä tulee kylmä, 
jos pakkasta on yli 15. 

Arvaatte lopun:
ompelin pitemmän hiihtotakin. 












Nämä kuvat on otettu sunnuntaina 
25-asteen pakkasessa. 
Hieman liian kylmä sellaiselle 
kunnon hiihtolenkille, 
mutta rauhalliselle 
hiihtelylle aivan mainio keli,
kun takin alla on useampi kerros lämmikettä. 
Ihanasti aurinkokin jo paistelee. 
Ja lämmittääkin pikkusen. 

Reipasta päivää Sinulle!

❤❤❤


Kaavana on Ottobren 5/2013 Fall Favorite
pienillä muokkauksilla. 


❤❤❤

Osallistun tällä takilla samalla Käsityöblogit-ryhmän 
Käsityön teemavuoteen 2019.
Tammikuussa on aiheena lempivärini.
Olen vaate vaatteelta huomannut olevani 
yhä enemmän vain musta-valko-harmaa. 
Siinä mielessä edellisen postauksen nipsukukkarokin
olisi sopinut haasteeseen oikein hyvin.
Pst! Hoksasitko, 
taas olen löytänyt itselleni 
vuoden kestävän haasteen?
❤❤❤







sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Nipsukukkaro, osasin sen sittenkin!


Minulla on ollut kompastuskivi.
En ole sitä ikinä saanut ylitettyä onnistuneesti, 
vaikka olen monta kertaa sitä yrittänyt. 
Nimittäin nipsukukkaro. 
Monta ohjetta olen tutkinut
ja tarkasti niiden mukaan toiminut. 
Mutta ei, 
kovin kelvollista kehyskukkaroa 
en ole saanut aikaan. 




Mutta nyt se onnistui. 
En oikein itsekään usko, 
että se voi edes olla mahdollista.
Hyvä minä!


 Tai eihän se vielä täydellinen ole, 
mutta täysin käyttökelpoinen. 
Sen suu avautuu ammolleen,
kun aiemmat olivat niin-niin-niin ahtaita. 
Yläreuna pysyy kehyksen sisässä
eikä irtoile niin kuin ennen. 
Ja nipsukin pysyy napakasti kiinni. 


Tein kukkarosta puhelimelle sopivan, 
mutta laturin piuhat sen valtasivat työkassissa
Enää ei johdot ole sikin sokin laukussa. 


Ja miten minä nipsukukkaron 
sitten nyt osasin tehdä?
Todella selkeän ohjeen mukaan. 
Kurkkaapa tänne (Klik).
Sinäkin varmasti onnistut näillä ohjeilla, 
jos et tähän mennessä ole vielä onnistunut. 
Kiitos Punatukalle ohjeesta
ja virtuaalisesti kimppu kauniita tulppaaneja! 


Mukavaa pakkassunnuntaita Jokaiselle!
Raitis keli lähteä hiihtämään, 
mutta jospa se päivemmällä lauhtuisi. 
Pakkasauringon paistetta!


❤❤❤





torstai 3. tammikuuta 2019

Pikku laukuilla uuteen vuoteen




Mietökset menneessä, 
ajatukset tulevassa, 
toiveita ja ennustuksia, 
linjauksia ja suuntaviivoja
uuden vuoden kynnyksellä.

Mitä nappaan mukaan viime vuodesta?
Mihin haluan muutosta?
Miten tästä eteenpäin?



 Kuusi vuotta käsi kädessä,
käsityöt ja blogi. 
Selkeä parivaljakko.
Jatkukoon niin tulevaisuudessakin. 
Koulutyöbloggauksia on toivottu.
Koulu ja opetus ei saa jalansijaa
täällä aiempaa enempää, 
kaikista kauniista toiveista huolimatta.
Blogini on käsitöiden temmellyskenttä
ja luokkahuone on työmaani.  
Blogi on harrastus, 
työ ei. 
Vaikka mukavaa sekin on. 


Viime vuosien aikana olen 
enimmäkseen ommellut, 
suristanut vaatteita
lapsilleni ja itselleni. 
Niitä ompelen edelleenkin, 
mutta varmaan ne yhä harvemmin 
päätyvät tänne blogiin. 
Varsinkaan ne koululaisten vaatteet.
Siihen on kaksi syytä.



Syy yksi:
Mustat perushousut, 
kuosilliset peruspaidat ja  
tarpeeseen ommellut alusvaatteet
eivät ylitä blogimielenkiintoisuuskynnystä.
Ei edes itselläni.
(Ja niitä suurin osa 
ompeluksistani on, 
kun toiveiden mukaan ompelen.)

Syy kaksi:
Esiteiniosasto on harvoin kuvaustuulella. 
Haluan tehdä tätä hommaa kuitenkin hyvällä mielellä, 
en pakottamalla, en edes lahjomalla.
Ja vaatteiden kuvaaminen hengarissa
tai tasolla ei tunnu mielekkäältä. 


Mutta blogia aion päivittää 
ja ompeluksiakin varmasti putkahtelee kuukausittain.
Ja ompelusten lisäksi monenmoista muuta käsityötä.
Suunnitelmia on
ja ideatkin räiskähtelevät
kuin vuodenvaihteen raketit 
tuulessa ja tuiskussa.
Olisipa vain aikaa toteuttaa kaikkea.


Haasteihminen täällä, hei!
Kolmena edellisenä vuonna olen osallistunut 
eri blogien vuoden kestäviin haasteiseen. 
Tänä vuonna en taida tarttua
yhteisiin haasteisiin. 
Ellei sitten löydy niin koukuttavaa haastetta, 
että koukku tarttuu sormeen liian tiukasti. 
(Pst! 
Onko kukaan hoksannut vielä 
mitään mukavaa haastetta?)

Sen sijaan haastan itse itseni. 
Pyrin kokeilemaan mahdollisimman usein 
jotain uutta tekniikkaa, 
uutta kaavaa, 
uutta materiaalia.



Ensimmäinen joulun jälkeinen ompelukseni
on pikkuinen laukku. 
Tein sen uudella kaavalla
ja materiaalinakin käytin
Marimekon tilkkujen lisäksi
 mielenkiintoista tekonahkaa,
uutta materiaalia minulle. 


Samaa materiaalia käytin toisessakin laukussa, 
jonka tein jo ennen joulua. 
Siinä tekniikka ja malli on vanha tuttu. 
Tällä mallilla tein kuluneen vuoden aikana useita pussukoita (Klik). 
Ihanasta Punatukan blogista löytyy vetoketjupusseihin 
todella mahtavat työohjeetkin (Klik). 



Mutta jotain uutta ja
sopivasti kaikkea vanhaa 
on tiedossa Pikku Akan Tilkkuvakassa
alkaneenakin vuonna.
Tyyli ja linja ei muutu.


Toivotaan vuodesta onnellista, 
tervettä, rakkaudentäyteistä
idearikasta ja luovaa!
Sinulle ja minulle, 
meille jokaiselle!

❤❤❤


keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Sinisessä aamuhämärässä arvotaan


Sininen aamuhämärä syleilee tienoota. 
Uutta lunta on hipsinyt eilen mukava määrä.
Tuuli lennättää kevyttä hahtuvaista niskaan.
On tapaninpäivän aamu. 
Ja viimeisen joulukalenteriarvonnan aika. 






Viimeisen tonttupussin voittajaksi 
tämän vuoden joulukalenterissa
onkiutui Isomummo
"Hyvän näköistä pullaa, muutenkin mukava blogi sinulla! 
käsityöideat aina kiinnostavat, 
arvonnassa yllätys parasta. 
jouluterveisin isomummo."
Onneksi olkoon!
Laitahan Isomummo osoitetiedot sähköpostiini,
niin saadaan pussi matkaan. 


❤❤❤❤

On ollut mukava joulun aika. 
Ilo, sopu ja rauha ovat pysyneet huushollissa. 
Tänään uusi lumi kutsuu kotoisille laduille
ensimmäistä kertaa tälle talvelle. 
Parasta vastapainoa tälle herkuttelulle. 
Rauhaisia tapaninajeluja!
Iloa ja onnea!






maanantai 24. joulukuuta 2018

24.12. Joulupuu on rakennettu


Joulukuun 24. päivä, 
jouluaatto. 

"Joulupuu on rakennettu, 
joulu on jo ovella. 
Namusia ripustettu
ompi kuusen oksille."







Viimeisten työpäivien jälkeen
ommella hurautin jouluisen tilkkutyynyn. 
Sain tähän idean Saijan Pomada-blogista. (Klik)
Ommella huristelin tämän ilman kaavaa
ihan summan mutikassa
rennosti nipottamatta.

Samanlaista rentoa, 
hermojakiristämätöntä joulua 
toivon Sinulle.
Toivon päiviisi onnellisuutta, 
iloa, valoa, lämpöä ja läheisyyttä. 
Tulkoon tästä joulusta ikimuistoinen. 

❤❤❤❤

Pst! 
Eilisessä luukussa on arvonta käynnissä 
tapaninpäivän aamuun saakka.