maanantai 3. elokuuta 2020

Joogasukat Pallaksella


Voiko joogasukat neuloa, 
vaikka ei harrastaisi joogaa?
Minä neuloin. 
Hyvin ehti matkalla Keski-Suomesta Pallakselle
opetella magic loop -tekniikan 
ja neuloa kaksi joogasukkaa yhtä aikaa. 


Minulla oli tähän asti aukko neulontasivistyksessä, 
enkä tiennyt looppaamisesta muuta kuin 
että siinä neulotaan pitkällä pyöröpuikolla
kaksi sukkaa (tai hihaa tai lapasta tai...) yhtä aikaa.
Selvitin tekniikan ja sen jälkeen sukat alkoivatkin valmistua nopeasti. 
Käytin apuna Youtubesta löytynyttä videota (Klik)
sekä NovitaKnitsin sivulta löytyviä vaihekuvia. (Klik)


Joogasukat olivat mainio neulomus harjoitella looppausta:
ei tarvinnut tehdä kantapäätä eikä kärkikavennuksia. 
Tehdessäni ajattelin, 
että joogasukat normaalisti viidellä puikolla neulomalla
olisi myös oppilaiden kanssa hyvä suljetun neulomisen harjoitustyö. 
Kas, työasiatkin käväisivät mielessä, 
kun heinäkuu vaihtui elokuuksi.  
 

Viimeisen kokonaisen lomaviikon sain 
viettää Pallastunturin upeissa maisemissa. 
Siellä kuvasin myös matkalla valmistuneet joogasukat. 



Heti sukat jalkaan vetäessäni tunsin, 
että nämä ovat ihan parhaat iltavenyttelysukat
viluisille Punaisen Mökin lattioille syksymmällä. 
Ihanille nämä tuntuivat tunturin rinteessäkin, 
kun navakka tuuli tuiversi 
hikisten ja rasittuneiden vaellusvarpaiden välistä. 


Kesäloma alkaa kaarratella loppusuoralle.
Tällä viikolla palaan työmaalle
ja oppilaat tulevat ensi viikolla. 
Ihanan rentouttava loma ainakin on ollut. 
Jospa sen voimalla jaksaisi pitkän syksyn. 


Rentouttava. 
Voimauttava. 
Silmiähivelevä. 
Sieluasyleilevä. 
Sellainen oli lomareissumme Pallakselle. 
Monessa hetkessä näki kauas. 
Ei niin tarkasti, 
mutta kuitenkin aavistuksen omaisesti. 
Kuopuskin oppi tietämään, 
että aina ylämäen jälkeen tulee helpompi alamäki
ja tasaista on kaikkein helpoin kulkea. 
Retkellä oli paljon läsnäoloa, 
iloa ja lämpöä. 


Samanlaisia näköaloja toivon syksyyn. 
Haastavien nousujen jälkeen saisi tulla tasaisempaa 
ja helppokulkuista myötämäkeä. 
Toivon luokkatilanteisiin paljon läsnäoloa ja iloa. 
Iloa toisesta ihmisestä, 
iloa uuden oppimisesta, 
iloa uusista kokemuksista. 
Toivon, että välillä katsotaan kauemmas, tavoitteisiin, määränpäähän,
ja pyritään niitä kohti. 
Toivon, että tavoitteet olisivat kohtuullisia, 
niin lapselle kuin aikuisellekin. 
Toivon, että kaveri voisi tsempata toista
ja aivan kuin me tuolla tunturin rinteessä. 
Toivon, että tulisi onnellinen syksy
meille kaikille. 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Vanhat farkut päiväpeitteeksi



Vanhat farkut tilkuiksi
ja tilkut päiväpeitoksi. 
Nopea homma
- siinä ei kauan nokka tohise. 
Näin luulin, 
mutta toisin kävi.

Tein suunnitelman, 
tein toisenkin, 
mutta Esikoinenpa ei niitä hyväksynytkään. 
Ei kelvannut maisemakuva. 
Eikä kelvannut geometrinen suunnitelma. 
Poika toivoi sellaista päiväpeittoa, 
missä ei ole mitään "ideaa" tai suunnitelmaa. 
Erikokoisia tilkkuja vain sikin sokin. 
Sillä "suunnitelmalla" sitten tein
ja tällainen siitä tuli. 













Muutama tikkaus pitää vielä lisätä
ja yksi ommel purkaa ja korjata.
Teen ne jossain vaiheessa.
Peite oli kuitenkin kaapattu jo käyttöön.
Oli kuulemma näyttänyt valmiilta. 
Peitteen päihin jätin taskuja, 
joihin voi sujauttaa vaikka puhelimen 
päivänokosten ajaksi. 
Tämä peitto on tehty rakkaudella Esikoiselleni!


❤❤❤


 


lauantai 18. heinäkuuta 2020

Silmälasikotelon uusi elämä


Rikkinäinen silmälasikotelo. 
Melkein heitin sen jo roskiin.
Saranaosa oli mennyt rikki
eikä kotelo pysynyt kiinni. 
Päätin ommella sen kuntoon. 
Tällainen siitä tuli. 






Rikkinäisestä tuli ehjä. 
Roska muuttui käyttötavaraksi.
Vanha kotelo tuntuu ihan uudelta. 
Kyllä tuunaaminen kannattaa. 

❤❤❤

Heinäkuu hellii. 
Minulla on aamut kuluneet hillasuolla. 
Suolla tarpominen on urheilun lisäksi 
terapeuttista nautiskelua
suon tuoksujen äärellä. 
Sopivia nautiskeluhetkiä Sinullekin!

❤❤❤









sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Kantha-kirjontaa nipsukukkaroon


Kesäloman alussa järjestelin kaappeja. 
Se on sellainen päännollauskeinoni numero yksi
tiiviin, pitkän kevätlukukauden jälkeen. 
Se pelastaa minut keväästä toiseen. 

Käsityökaappiini oli taas kerääntynyt iso kasa 
vuoden aikana hankittuja käsityö- ja askartelulehtiä. 
Kaikki niin täynnä upeita ideoita, 
houkuttelevia ja innostavia. 
Selailin niitä siinä siivouksen lomassa. 
(Selailu melkein voitti siivouksen.)
Silloin tein päätöksen. 
Jokaisesta tulevasta lehdestä pitää 
seuraavan vuoden aikana toteuttaa aina vähintään yksi ohje. 
Lisäksi nykäisin kasasta yhden lehden 
ja päätin inspiroitua siivouksen jälkeen sen lehden jostakin mallista.



Lehdeksi valikoitui alkukesän Ihana-lehti 3/2020. 
Ja ihanahan se lehti toden totta on. 
Valitsin työn alle Kantha-kirjonnan. 


Kantha-kirjonta oli minulle käsitteenä uusi. 
Sen kerrottiin olevan inspiroiva tapa yhdistää kierrätyskankaita. 
Niinpä aloitin pienten kierrätystilkkujen etsimisen. 
Ohjeessa tehtiin vetoketjupussukka, 
mutta itse päädyin nipsukukkaroon. 


Selvitin, että Kantha-kirjonta on kotoisin Intiasta. 
Yksinkertaistettuna se on tiheää käsintikkausta.
Pistojen suuntaa vaihtamalla saisi paremmin pintaan liikkeen tuntua, 
mutta vaikka itse laitoin kaikki pistot vaakasuoraan, 
silti työ hieman aaltoilee. 


Parasta Kantha-kirjonnassa on se, 
ettei pistojen tarvitse olla täydellisiä. 
Minunkin pistoni ovat ihan vinksin vonksin, 
kun pistelin neulalla menemään.
Ehkä viivoista olisi tullut suoremmat, 
jos nurjalle olisin vetänyt viivottimella apuviivat. 
En silti halunnut apuviivoja. 



Tällainen pieni kirjontatyö sopisi
vaikka lomareissun käsityöksi.
 Kesälomani alkaa olla puolivälissä. 
Työn alla on ollut käsinukke, tilkkupeitto ja yksi tuunaus. 
Saapa nähdä, mikä niistä pääsee seuraavaksi tänne esittelyyn. 

Toivotaan heinäpoutia ja virkistävää sadetta sopivassa suhteessa. 
Nautitaan kesän vehreydestä, 
uitetaan varpaita rantavedessä
ja maistellaan kypsyviä mansikoita. 
Helliköön heinäkuu Sinua!

❤❤❤


sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Kultahäissä


Viisi vuosikymmentä. 
Siihen mahtuu monenlaista.  
Myötä- ja vastatuulta, 
paljon ihan tyyntäkin. 
Juhlaa ja arkea, 
värikästä ja harmaampaa. 
Ruuhkavuosien vilskettä,
rauhoittumista ja vauhdin hiljentämistä. 
Toiveita, haaveita ja unelmia, 
toteutuneita ja toteutumattomiakin.
Reissuja, tapahtumia, 
muistoja. 
Kotona ja kauempana. 
Päällimmäisenä kuitenkin kiitollisuus. 
Kiitollisuus siitä, 
että vierellä on ollut toinen, 
jonka kanssa on saanut jakaa kaiken tämän. 












Juhannuksena vietimme Vanhempieni kultahäitä. 
Pääsimme 50 vuoden takaisiin juhliin
kuvin ja muisteloin, 
kukkakimpuin ja tarjoiluin. 
Morsian asetteli hunnun päähänsä
ja Sulhanen sovitti vihkipukuaan. 
Häämarssi kajahti. 
Salamavalot räpsähtelivät. 
Ilmassa oli onnea
ja juhlantuntua. 

Toivotan omille 
rakkaille Vanhemmilleni
onnea ja rakkautta edelleen
sekä paljon yhteisiä vuosia. 
Kiitos turvallisesta kodista
ja rakastavasta kasvuympäristöstä!


❤❤❤


Ps. Kortin tein ompelemalla kartonkiin 
sydämet korkista ja tekonahkasta. 
Kimaltelevat timantit laitoin liimalla. 
 
Sydänpikkuleipiin löytyy ohje täältä. (Klik)
(Ne juhliin teki siskoni.)
Suklaamuffinssien ohje on täältä. (Klik)

Suklaakukat tein pursottimella ja 
niiden taikinaohje on tässä:

200g voita
1,5dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1,5rkl kaakaojauhetta
3dl vehnäjauhoja
1dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
0,5dl siirappia

koristeeksi ranskanpastilleja

Paista 175 asteessa,
uunin keskiosassa,
 6-8 minuuttia. 































keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Juhannussaunaan - tilkuista pefleteiksi




Kesäloma on mukavasti aluillaan. 
Aloitin sen perinteisesti suursiivouksella.
Nyt se homma on jo viittä vaille valmis. 
Nautin siitä, että kotona on siistiä ja puhdasta.

Suurin homma on kylpyhuoneen ja saunan siivoamisessa.
Onneksi Tytär tuli siihen avuksi. 
Siivouksen jälkeen ompelin vanhojen peflettien tilalle 
tilkuista jokaiselle oman nimikkopefletin ja 
kaksi uutta saunatyynyä. 
Tyynyt tulivat näppärästi vanhojen 
pellavahousujen lahkeista.
Miten mukava onkaan nyt saunoa puhtaassa saunassa,
laittaa uusi pefletti takamuksen alle
ja tyyny selän taakse? 
Tuli heti juhannussaunan tunnelma!





Juhannus on parin yön päästä. 
Se on keskikesän merkki. 
Aurinko paistaa, 
linnut laulavat, 
syreeni tuoksuu ja
avonaisesta ikkunasta käy pieni tuulen vire. 
Onpa ihana kesäaamu!

Onnellista keskikesän aikaa Sinulle!


❤❤❤



 Laitan tähän lopuksi vielä muutaman tarkemman kuvan pefleteistä
ja kerron muutamalla sanalla pefletin tekemisestä. 


Tällä kertaa en tehnyt tilkuista saman kokoisia, 
vaan hyödynsin tilkkulaatikon aarteita vapaammin. 
 Saumuroin tilkut yhteen ja silitin saumakohdat. 


 Taustakankaat ovat trikoota, nekin jotain satunnaisia jämiä. 
Etu- ja takapuolen yhdistin saumuriompeleella, 
enkä kantannut lainkaan. 
Minusta tuli ihan siistit ilman kanttaamistakin. 
Ripustuslenkkiä en turhaan ommellut, 
kun meillä pefletit ovat pienellä avohyllyllä. 


Vanhat, poistoon joutuneet pefletit
muuten löytyvät täältä. (Klik)
Ne kestivätkin viisi vuotta. 
Niissä tilkut olivat suurinpiirtein saman kokoiset
ja reunat kanttasin. 
Alkaakohan sitä ihminen oikomaan tekemisissään, 
kun ikää karttuu? 😃




lauantai 30. toukokuuta 2020

Pientä ja söpöä



Onnenmykkyrä. 
Sellainen on hypellyt rinnassani tänä keväänä, 
vaikka korona on myllännyt maailmaa. 
Saimme pienen Kummitytön.
Ajatella, miten sellainen pieni vauva
voittaa koronauutiset 5-0. 
Tai ehkä enemmänkin. ❤

Pitihän se muutama pieni, söpö vaate ommella lahjaksi. 
Vilautanpa, mitä ompelin. 


Ennen ompeluun ryhtymistä
selasin nettiputiikkeja
ja metsästin suloisia kuoseja.
Otin Tyttären makutuomariksi, 
joka on kasvanut jo ohi söpöstelyiästä
- tai niin ainakin luulin. 
Bambikuosit olivat kummankin makuun, 
joten niitä tilattiin. 
(Pst! Tilattiin muuten niin paljon, 
että saatiin itsellemmekin bambipaidat.)


Toinen bambikangas pääsi hihattomaksi mekoksi
ja toinen bodyksi. 



Lisäksi ompelin mustavalkoiset legginssit, 
joiden lahkeensuihin tein rusetit. 


  Toisista housuista tein valkoiset
röyhelöpyllypöksyt. 
Sydämiä surautin lahkeensuihin. 


 Melko söpöt niistä tuli, 
mutta en tiedä, 
onko käytössä kätevät. 



 Vaatteiden lisäksi ompelin kaksi eläinharsoa. 
Näin pupuharsoja Bebes-verkkokaupassa. 
Pupun kaveriksi kehittelin hiiriharson. 
Aika hellyttäviä minusta!




Toivon pienen Kummitytön elämään kaikkea hyvää. 
Jospa näkisimme kesän aikana. 
Tänään aloitin kesälomankin. 
Miten ihanalle se maistuukaan
tällaisen kevään jälkeen. 

Annetaan kesätuulen puhallella meihin uutta virtaa
ja auringon helliä lämmöllä. 
Nautitaan kesästä!


❤❤❤

Käytetyt kankaat ja kaavat. 
Kuosilliset trikookankaat ovat Verson Puodista
ja harsot Kimmiltä. 
Jokaista kaavaa olen muokannut, 
mutta pohjalla on seuraavat kaavat:
Body: Kisuliini, Ottobre  6/2016, koko 68cm.
Mekko: Speedy Girl, Ottobre 3/2013, koko 68cm.
Leggarit: Ruusunpuna, Ottobre 6/2012, koko 68cm. 
Röyhelöpyllyhousut: Fruity Flowers, Ottobre 3/2015.